On paras päivä kesän lyhyen, voi pojat kyllä tunnen sen!

Viikonloppu meni telttaillessa Porissa. Jäi todella hyvä fiilis koko viikonlopusta, vaikka ihan kaikkea ei tietenkään voi muistaa. Sade haittasi menoa ainoastaan lauantaina aamupäivästä, mutta muuten sitä ei huomannut vasta kun seuraavana aamuna kuivia vaatteita etsiessä (tai sitten aika ehtii kullata muistot muutamassa tunnissa). Tuli tavattua uusia hassuja ihmisiä, joista kuitenkin tietää, ettei heitä näe uudestaan enää koskaan. Seitsemän tunnin junamatka kotiin oli kaikkea muuta kuin miellyttävä.

“Sillä on ton paksuset reidet!“

“Kuka sie oot?“

“Mikä sen nimi oli?“

“Mie niin tykkään teistä!“

“Puhu miulle turkua!“

“Possuparka!“

Kaikki kuvamateriaali tähän mennessä on valitettavasti ollut julkaisukelvotonta. Joudutte luottamaan sanaani, että Porissa oli ihan superkivaa.

Ikävä.

- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -

Sain muuten hostperheen nykyiseltä au pairilta postia. Tapaan hänet vielä tämän kesän aikana! Can’t wait.