Sick Sad Little House

Toivon hartaasti, että tämä on viimeinen päivä, kun olen jumissa neljän seinän sisällä. Olen istunut sisätiloissa viime viikon tiistaista lähtien. Poika tuli kipeäksi, Nuorimmainen tuli kipeäksi, minä tulin kipeäksi, minä parannuin, Poika parantui, Keskimmäinen tuli kipeäksi, Nuorin parantui, hostmom tuli kipeäksi, hostdad tuli kipeäksi, nyt kun saisin Keskimmäisen terveeksi niin vapaus mulle koittakoon! Tosin oma terveydentila alkaa taas epäilyttää, sillä kurkkua koskee niin ettei puhua tahtoisi. Mutta yritän parantaa sen pitkillä unilla ensi yönä. Ehkä käyn muutamat kurkkukarkit ostamassa varastoon myös.

Ei minulla mitään ihmeellistä. Tämä talo on sairas enkä malta odottaa, että kaikki lopettavat yskimisen ja räkimisen. Haluan ulos juoksemaan! Mutta juoksemisesta nyt ei voi puhua vielä viikkoon tai pariin tällä tervehdymisvauhdilla. Kunhan pääsisi edes hetkeksi ulos. En jaksa enää näitä 13 tuntisia päiviä! Pelkkää hyysäämistä ja nukkumista. Peukut pystyssä huomiselle!

Ah, onneksi on hieno viikonloppu tulossa!